14.11.2017

Nyt meillä on se! Ihan jonkun aikaa sitä mietittiin, pohdittiin ja suunniteltiin. Ja lopulta saatiin aikaiseksi se hankkia. Musta, nätti pönttöuuni olohuoneeseen.

Meillä oli ennen tulisijaa pelkkä sähkölämmitys ja jo taloa ostaessa mietittiin lämmityskuvioita. Tuohon ratkaisuun päädyttiin myös esteettisistä syistä. Onhan takka tosi kodikas. Pohjatyöt takkaa varten tähän taloon oli tehty jo rakennusvaiheessa, vain pieni korotusosa piti tehdä lisäksi. Mitään valtavan kokoista uunia tätä reilun sadan neliön lämmittämistä varten ei kannattanut muurauttaa ja siksi valittiin pönttöuuniin, joka kokoonsa suhteutettuna varaa hyvin lämpöä.

Pohjanmaan tiilirakenteelta tuli ensin kaikki uunin osat, kuoret ja tiilet sun muut. Ja ehkä viikkoa myöhemmin muurari kokoamaan sen. Hormia odoteltiinkin sitten vähän kauemmin, mutta kuusi viikkoa myöhemmin sekin saatiin paikoilleen. Vielä siitä puuttuu luukun eteen lattialle tuleva eduspelti tai -lasi, ei olla edes päätetty kumpi.

Nyt on sitten reilun viikon verran taisteltu ja lopulta alkaa näyttää siltä, että se ehkä pelittää. Vetää oikeaan suuntaan myös silloin, kun siinä ei polteta mitään. Enää täällä ei haise jatkuvasti savulta, ihanaa.



Viikko on alkanut jotenkin leppoisasti. Eilen illalla saatiin Valden kanssa naapuruston naiset vieraiksi, kun Hannu lähti neljän isoimman kanssa kyläilemään muualle. Niistä illoista saa aina virtaa arkeen ihan uudella tavalla.

Paljon vaikuttaa myös se, että vauva tuntuu muuttuvan koko ajan tyytyväisemmäksi. Nyt kun se on alkanut myös hymyilemään, tuntuu, että myös itse saa vauvan kanssa kommunikoinnista jotain takaisin. Myös isommat ovat ihan uudellat tavalla innostuneet juttelemaan Valdelle.




Ensi viikonloppuna olen lasten kanssa keskenään kotona, kun Hannu lähtee sukunsa miesten kanssa mökkireissulle. Mutta huomenna menen ihan yksin pilatestunnille. Ensimmäistä kertaa ilman vauvaa johonkin muualle kuin lähikauppaan.

6.11.2017

Eilen vietettiin ristiäisiä meillä kotona. Saatiin sukulaisia ja kummit juhlimaan meidän pienintä rakasta. Vauva sai nimekseen Valde Alvar. Etunimi tulee suoraan suvusta, isänsä äidin isältä ja toinen nimi vain kuulosti mukavalta siihen perään.



Olin leiponut monen viikon aikana pikkuhiljaa tarjottavia pakastimeen. Olin varautunut tekemään kakut ja pullat itse, mutta sitten myös kummit ja mummot ilmestyivät leipomuksineen. Ja lopulta syötävää oli tosi paljon. Ison osan astioista, esimerkiksi tarjoilulautaset ja kahvikupit, olin vuokrannut ja hakenut edellisenä päivänä. Aion tehdä niin jatkossakin, helppo tapa saada yhteensopivat astiat juhliin, eikä edes kallista. Erityiskiitokset kaikille tarjottavia tuoneille ja keittiössä hääränneille!

Mun leipomukset on nykyään kaikki semmoisia päästä heitettyjä, joten ohjeita en oikein voi jakaa. Aika harvoin maltan tehdä samanlaista kakkua montaa kertaa, pakko kokeilla aina jotain uusia. Joskus lopputulos hyvin ja joskus vähemmän hyvin onnistunut. Ainakin eilen kakut tekivät kauppansa, vaikka saatiin me toki tänään vielä aamupalalla niitä loppuja maistella.





2.11.2017

Kuukauden päästä on jo avattu kaksi luukkua joulukalenterista. Äkkiä on mennyt syksy, toivotaan että pimeä aika menee yhtä nopeasti ja kohta on jo kevät.

Vastoin kaikkia odotuksia osa ensilumesta on edelleen maassa. Muutamana päivänä tihutti vettä, mutta sen jälkeen on taas saatu nauttia ihanista pakkaspäivistä. Tänään oli ihan älyttömän kaunis ilma. Vein aamulla eskarilaisen ja kerholaiset, tultiin Valden kanssa kotiin syömään rauhassa aamupala ja lähdettiin lenkille. Kamerankin nappasin mukaan.

Vauvalle sai laittaa monta kerrosta vaatetta, villaa ja toppaa paksun makuupussin sisään. Hyvin tarkeni vaunuissa nukkua. Kotiin tullessa kaivoin kaikkien kerrosten alta lämpöisen pienen pojan.






Kierreltiin vanhan tiilitehtaan ja tulitikkutehtaan alueella. Välillä pysähdyttiin kuvaamaan kuurankukkia. Pakkasen kohmettamat kasvit ja matalalta paistava aurinko tekivät koko ympäristöstä jotenkin satumaisen. Sitä auringonpaisteen lämpöä kasvoilla ei silti voi tallentaa mihinkään kuvaan.

Tämä loppuviikko menee tiivisti ristiäisvalmisteluiden parissa. Leipomuksia olen jo tehnyt pakastimeen pikkuhiljaa ja muutenkin alkaa olla ihan hyvällä mallilla. Sunnuntaina on sitten Valden ensimmäinen juhla.