21.2.2018

Vuosi vaihtui. Täällä on reissattu, remontoitu ja sairastettu. Joku pätkä ihan tavallista arkeakin on ollut, muistaakseni. Remontti on kesken, sairastelu parempaan päin.

Meidän perheen pienin on jo ensi viikolla viisi kuukautta. Ihan superihana, pehmoposkinen tyyppi. Hän on oppinut kääntymään, ensin kyljelleen ja siitä eteepäin mahalleen. On perusluonteeltaan tyytyväinen, silti enimmäkseen selällään köllöttelevä vauva. Meidän lapsista ylivoimaisesti huonoin nukkuja, varsinkin öisin. On maistellut jo perunaa, porkkanaa, päärynää ja mangoa, saavuttanut 7kg painon ja käynyt elämänsä ensimmäisen sairaalareissun sitten synnäriltä kotiutumisen.




Puolitoista viikkoa sitten, sunnuntai-iltana menin Valden kanssa Hyvinkään sairaalan päivystykseen, kun olin jo pari päivää miettinyt, minkälainen hengitysrohina on normaalia flunssan yhteydessä ja mikä ei. Valde sai päivystyksessä ventolinea ja marssituksen osastolle yöksi tarkkailuun, vaikka nopea rsv-näyte olikin negatiivinen.

Maanantaina otetussa näytteessä näkyi kuitenkin se rs-virus ja meidät määrättiin eristykseen. Ihminen tulee ihan oikeasti hulluksi siellä pienessä kopissa kahdestaan kipeän, mutta hyvävointisen eli viihdytettävän vauvan kanssa. Kaikki hoitajat ja lääkärit pukeutuivat aina suojavaatteisiin ja hengitysmaskeihin, kun tulivat meidän huoneeseen. Onneksi oli edes olympialaiset!

Torstaina saatiin ylilääkäriltä lupa lähteä kotiin jatkamaan pitkittyneen taudin lääkitsemistä. Kotiin, jossa muu perhe sairasti jotain kuumetautia. Mutta toistaiseksi me kaksi, vauva ja minä, ollaan säästytty siltä taudilta ja muutkin ovat paranemaan päin. Ehkä tästä vielä hyvä hiihtoloman loppu tulee. Ainakin kelit ovat mitä mahtavimmat! Aurinko on paistanut täydeltä taivaalta jo monta päivää ja itse olen karannut hiihtämään aina sopivan hetken tullen. Jospa muukin perhe pääsisi kohta nauttimaan huikeista ulkoilukeleistä. Nauttikaa tekin!

25.12.2017

Joulu, eilen oli aatto. Kaikkea rauhallisesta harmoniasta hammasten kiristelyn kautta kiukutteluun, huutoon ja itkun kautta iloon taas. Ollaan vietetty toista kertaa keskenämme kotona joulu. Toisaalta helppoa ja mukavaa, saa tehdä kaiken omalla tavallaan, ostaa ja syödä niitä ruokia mistä oikeasti pitää. Kompromisseja kahden perheen jouluperinteistä, omani ja miehen. Ja jotain ihan itse keksittyä, hyväksi havaittua. Toisaalta kaipaa aikuista seuraa, ainakin illan päätteeksi pelaamaan lautapelejä.



Joulupatja on yksi parhaista meidän kotijoulujen jutuista. Vuosi sitten se tuli vähän vahingossa, kun oltiin kuumetaudissa kaikki vuoronperään koko joulunaika. Nyt laitettiin se ihan muuten vaan tarkoituksella. Ylimääräinen köllöttelypaikka olohuoneeseen, koska kaikki ei kuitenkaan mahduta yhtäaikaa sohvalle. Siinä voi myös ottaa kiukutteleva nelivuotias päiväunet, kun joulupukin odottaminen on ihan liian rankkaa. Minusta on ihanaa, etteivät jouluna kaikki katoa omiin huoneisiinsa ovien taakse pötköttelemään, vaan ollaan kaikki yhdessä.



Ruoka on yksi niistä tärkeistä, jotka joulun tekevät. Ne tuoksut ja tunnelma ruokapöydässä. Jouluevankeliumi ennen syömistä ja Enkeli taivaan. Meillä ei ole pakko maistaa kaikkea, voi ottaa vain niitä lajeja, joista itse pitää.




Ja lopulta tulee joulupukki ja tuo lahjat. Sen kaiken jännityksen jälkeen illan saa vaan nautiskella. Lapset puuhailivat uusien legojensa kanssa ja me kaikki syötiin kasapäin karkkia ja suklaata, tietysti. Kaksivuotias varmaan eniten, ehkä puoli pakettia Finlandia-marmeladeja kaiken muun lisäksi. Kuusi- ja viisivuotiaista on jo seuraa muuttuvan labyrintin pelaamiseen. Aatonaattona saatuja rokotuksiaan kitissyt vauvakin nukkui sopivasti päiväunet pukin käynnin jälkeen.





Ihana jouluilta. Ja joulupäivästäkin tuli hyvä. On syöty pitki päivää, kuunneltu joululauluja, pelattu taas lisää ja osa ulkoillutkin. Huomenna mummolaan ja loppuviikosta lähdetään reissuun.

21.12.2017

Joulu tulee taas yhtä nopeasti kuin edellisinäkin vuosina. Aina jää kaikki viimetinkaan. Vaikka toisaalta, ehkä se kuuluu tähän jouluun. Muutaman illan olen ommellut, kummilasten lahjat sain lopulta lähetettyä. Kädet ristissä toivon, että ne ehtivät perille. Ainakin yksi oli jo päässyt heti seuraavana päivänä! Kerrankin nopeaa toimintaa. Tästä lähikirppiksiltä ja netistä olen tehnyt hyviä löytöjä lasten pehmeisiin paketteihin. Eilen kiertelin kauppoja ja haalin kasaan loput lahjat. Hannu lupasi tehdä ruokaostokset perjantaina. Saattaa olla joku muukin Prisman hyllyjen välissä silloin.

Eilen koristeltiin lasten kanssa joulukuusi. Se on ensimmäistä kertaa ihan sahan kanssa metsästä haettu, ihan luvan kanssa. Hannu kävi poikien ja Avan kanssa sen valitsemassa ja kuskasivat autossa kotiin. Sellainen metsäkuusen tapaan sopivan harva, mutta tosi tasainen on tämä meidän yksilö. Toissailtana nostettiin se sisälle jalkaan ja eilen se sai juhlaouvun ylleen.






Tänään lasten joulukalenterista löytyi viesti, jossa kerrottiin mennä koko perheellä illalla laulamaan kirkkoon joululauluja. Pienimmät olivat heti innoissaan, mutta eskarilainen oli sitä mieltä, että joulukalenterista kuuluisi tulla jotain hauskaa. Hetken aikaa kun juteltiin aiheesta, alkoi isompiakin kiinnostaa. Lasten kauneimpiin joululauluihin siis suuntaamme Tuusulan kirkkoon myöhemmin tänään.