25.12.2017

Joulu, eilen oli aatto. Kaikkea rauhallisesta harmoniasta hammasten kiristelyn kautta kiukutteluun, huutoon ja itkun kautta iloon taas. Ollaan vietetty toista kertaa keskenämme kotona joulu. Toisaalta helppoa ja mukavaa, saa tehdä kaiken omalla tavallaan, ostaa ja syödä niitä ruokia mistä oikeasti pitää. Kompromisseja kahden perheen jouluperinteistä, omani ja miehen. Ja jotain ihan itse keksittyä, hyväksi havaittua. Toisaalta kaipaa aikuista seuraa, ainakin illan päätteeksi pelaamaan lautapelejä.



Joulupatja on yksi parhaista meidän kotijoulujen jutuista. Vuosi sitten se tuli vähän vahingossa, kun oltiin kuumetaudissa kaikki vuoronperään koko joulunaika. Nyt laitettiin se ihan muuten vaan tarkoituksella. Ylimääräinen köllöttelypaikka olohuoneeseen, koska kaikki ei kuitenkaan mahduta yhtäaikaa sohvalle. Siinä voi myös ottaa kiukutteleva nelivuotias päiväunet, kun joulupukin odottaminen on ihan liian rankkaa. Minusta on ihanaa, etteivät jouluna kaikki katoa omiin huoneisiinsa ovien taakse pötköttelemään, vaan ollaan kaikki yhdessä.



Ruoka on yksi niistä tärkeistä, jotka joulun tekevät. Ne tuoksut ja tunnelma ruokapöydässä. Jouluevankeliumi ennen syömistä ja Enkeli taivaan. Meillä ei ole pakko maistaa kaikkea, voi ottaa vain niitä lajeja, joista itse pitää.




Ja lopulta tulee joulupukki ja tuo lahjat. Sen kaiken jännityksen jälkeen illan saa vaan nautiskella. Lapset puuhailivat uusien legojensa kanssa ja me kaikki syötiin kasapäin karkkia ja suklaata, tietysti. Kaksivuotias varmaan eniten, ehkä puoli pakettia Finlandia-marmeladeja kaiken muun lisäksi. Kuusi- ja viisivuotiaista on jo seuraa muuttuvan labyrintin pelaamiseen. Aatonaattona saatuja rokotuksiaan kitissyt vauvakin nukkui sopivasti päiväunet pukin käynnin jälkeen.





Ihana jouluilta. Ja joulupäivästäkin tuli hyvä. On syöty pitki päivää, kuunneltu joululauluja, pelattu taas lisää ja osa ulkoillutkin. Huomenna mummolaan ja loppuviikosta lähdetään reissuun.

21.12.2017

Joulu tulee taas yhtä nopeasti kuin edellisinäkin vuosina. Aina jää kaikki viimetinkaan. Vaikka toisaalta, ehkä se kuuluu tähän jouluun. Muutaman illan olen ommellut, kummilasten lahjat sain lopulta lähetettyä. Kädet ristissä toivon, että ne ehtivät perille. Ainakin yksi oli jo päässyt heti seuraavana päivänä! Kerrankin nopeaa toimintaa. Tästä lähikirppiksiltä ja netistä olen tehnyt hyviä löytöjä lasten pehmeisiin paketteihin. Eilen kiertelin kauppoja ja haalin kasaan loput lahjat. Hannu lupasi tehdä ruokaostokset perjantaina. Saattaa olla joku muukin Prisman hyllyjen välissä silloin.

Eilen koristeltiin lasten kanssa joulukuusi. Se on ensimmäistä kertaa ihan sahan kanssa metsästä haettu, ihan luvan kanssa. Hannu kävi poikien ja Avan kanssa sen valitsemassa ja kuskasivat autossa kotiin. Sellainen metsäkuusen tapaan sopivan harva, mutta tosi tasainen on tämä meidän yksilö. Toissailtana nostettiin se sisälle jalkaan ja eilen se sai juhlaouvun ylleen.






Tänään lasten joulukalenterista löytyi viesti, jossa kerrottiin mennä koko perheellä illalla laulamaan kirkkoon joululauluja. Pienimmät olivat heti innoissaan, mutta eskarilainen oli sitä mieltä, että joulukalenterista kuuluisi tulla jotain hauskaa. Hetken aikaa kun juteltiin aiheesta, alkoi isompiakin kiinnostaa. Lasten kauneimpiin joululauluihin siis suuntaamme Tuusulan kirkkoon myöhemmin tänään.

14.12.2017

Miten aina aurinkoisella ilmalla tekee mieli kaivaa kamera esiin, mutta kun on ankean harmaata, sekin pysyy tiukasti kaapissa?

Eilen käytiin lasten kanssa aamupäivällä pulkkamäessä purkamassa enimmät riehumisenergiat.






Illalla pääsin viettämään naisten pikkujouluja ystäväporukalla. Istuttiin ilta ravintola Huvilassa Järvenpäässä. Paikka oli tunnelmallinen, ruoka ja seura oli hyvää. Nauroin ja nautin!

Tänään lapset löysivät joulukalenterista lapun, jossa luvattiin mennä iltapäivällä sisäleikkipuistoon. Sinne siis suunnataan kohta, kunhan on saatu ensin ruokaa mahaan.