28.1.2017

Nyt jotain muuta kun auringon ihastelua. Ulkona on niin jäistä, märkää ja masentavan harmaata. Aion pysyä tänään tiukasti sisätiloissa, vaikka ulkoilu varmaan tekisikin päälle hyvää.

Bongasin viikolla jostain lehdestä ruokaohjeen, jonka laitoin mieleen. En ole ennen ajatellutkaan, että kanaa ja riisiä voisi valmistaa uunissa yhtäaikaa. Aina ennen on tehty riisi kattilassa ja kana uunissa tai pannulla. Laitettiin siis testiin, eikä varmasti viimeistä kertaa nähty tätä meidän ruokapöydässä. Niin helppo ja hyvänmakuinen ruoka tuli.



Samalla kun aamulla tein itselle leivät, sekoittelin oliiviöljyyn paprikajauhetta, currya, suolaa, valkopippuria ja cayennepippuria. Kaadoin öljymausteseoksen maustamattomien broilerin rintafileiden sekaan rasiaan ja pyörittelin niitä hetken haarukalla, ennen kun työnsin koko lootan takaisin jääkaappiin maustumaan.

Reilu tunti ennen ruoka-aikaa laitoin uunin lämpenemään 225 asteeseen. Levitin vuoan pohjalle riisiä noin 4dl ja vettä niin, että riisit reilusti peittyivät. Siihen päälle kaksi isoa sipulia renkaina ja niiden päälle marinoidut broilerit. Lopuksi päälle ripottelin vielä juustoraastetta. Sitten noin 50 minuutiksi uuniin. Välillä lisäsin muutaman kerran vettä, kun riisi tuntui kuivuvan vähän turhan paljon.



Kaikille maistui ruoka ja annos oli niin reilu, että syödään vielä illallakin. Tähän voisi joku kerta laittaa sekaan vaikka paprikaa tai tomaattia paloina, tulisi mausta taas vähän erilainen.

Nyt meidän lauantai jatkuu lasten kanssa kotona. Bea on naapurin tytön luona leikkimässä, Ava päiväunilla ja pojat leikeissään. Hannu lähti alkuviikosta kadonneen Olli Talosen etsintätalkoisiin mukaan. Pitäkää silmät auki, tällä hetkellä kuulemma Mäntsälän alueella erityisesti. Toivotaan, että poika löytyy! Voin vain kuvitella vanhempien huolen.

24.1.2017

Eilen illalla lupasin lapsille, että mennään tänään aamupäivällä retkelle läheisen kauppakeskuksen leikkipaikalle. Iso, ilmainen, ainakin alle kouluikäiselle sopiva leikkipaikka vartin ajomatkan päässä meiltä. Erityisesti sadepäivinä ihan superhyvä. Tänään on kyllä huippu ulkoilukelikin, mutta vielä ehditään.

Sovittiin ystävän kanssa treffit leikkipaikalle ja niin kaikki kahdeksan alle kuusivuotiasta naperoa saivat kuluttaa energiansa kiipeilemällä, pelailemalla ja rakentelemalla. Osalle taisi tulla ihan hyvä hikikin. Touhujen jälkeen käytiin ostamassa lisää hamahelmiä ja sen jälkeen suunnattiin koko konkkaronkka mäkkäriin evästämään.

Ihan onnistunut reissu, lapset varsinkin tykkäsivät. Nyt kaksi pienintä päiväunilla ja isommat taiteilevat uusista hamahelmistä kuvia. Välipalan jälkeen taidetaan mennä ulos. Siellä paistaa taas aurinko, tuntuu niin keväältä!





21.1.2017

Ihan huikea lauantai! Aamun aloitin pilatestunnilla ja sen jälkeen lounaalla hyvän ystävän kanssa. Kotiin palatessa toin lapsille ja vähän itsellekin lauantaikarkkeja, joiden maistelun jälkeen mentiin koko perhe ulos.

Näistä aurinkoisista pikkupakkasista on pakko nauttia kun niitä on. Toivottavasti saadaan vielä monta tällaista! Liukurilla pystyi laskemaan koko pihan läpi pieneltä nyppylältä. Lapset luistelivat ojan jäällä onnessaan. Kohta alkaa kevätaurinko tipauttelemaan pisamia naamalle. Kamera vaan tuli mieleen vasta auringon laskettua.

Kaksi lasten serkkua on leikkimässä illan meillä ja meno on varsin vauhdikasta, kotoista. Iltapalaksi leivoin mustikkapiirakan, jospa sillä saisi porukan lopulta rauhottumaan :D Ohje täältä.


ps. Nyt oon päässy hiihtämäänkin. Keskiviikkona lykin tämän talven ensimmäisen kympin ja nyt pakarat huutaa. Huomenna ehkä pakko päästä silti uudestaan.

17.1.2017

Keitin kahvin ihan vaan itselleni. Ava on päiväunilla, Bea kerhokaverinsa luona naapurissa leikkimässä ja pojat halusivat mennä keskenään ulos hiihtämään. Joudun kyllä välillä käydä auttamassa suksien siteitä kiinni ja auki ja sauvoja käteen, mutta muuten saan istua ihan rauhassa. Ihan rauhassa yksin juoda kahvia keskellä arkiviikkoa!

Päivä pyörähti käyntiin perhekerholla. Täällä saa kerran viikossa seurakunnan perhekerhossa ilmaisen aamupalan. On siellä toki muutenkin mukavaa, saa tavata tuttuja ja jutella muiden mammojen kanssa, lapsilla on eri lelut kuin kotona. Hannu tarvitsi töihin auton tänään, joten me reippailtiin pulkkien kanssa kilometrin matka kirkolle heti aamusta ja puolenpäivän aikaan takasin.



Huomenna pitää ilmoittaa syksyllä eskariin menijät. Siitä se sitten alkaa, jokapäiväinen kuskaaminen edestakaisin. Herätyskello pirisee joka aamu ja mihinkään kauas ei voi päivän aikana lähteä. Mutta Bea odottaa innolla ja pienellä jännityksellä jo nyt. Tuttuja kavereita varmasti tulee samaan ryhmään, joten eiköhän tuo ihan hyvin mene. Pojat jatkavat kerhossa, ehkä Avakin pääsee aloittamaan.

Mutta nautitaan nyt ensin tämä talvi. Ja kevät. Ja kesä. Sitten toivotaan, että syksykin on hyvä.

Nyt alan miettimään, että menisinkö illalla ennen pilatestuntia hiihtämään vähän liian pienillä monoilla vai lähtisinkö metsästämään jostain sopivan kokoisia monoja :P

13.1.2017

Perjantai, siivouspäivä ja pullapäivä. Pitkästä aikaa siivottiin koko talo kerralla, ihan huolella. Lomalla tuli vähän lintsattua siivoamisesta. Olohuoneen maton alla oli ihan järkyttävän paljon joulukuusesta varisseita neulasia. Nyt on nekin imurin pussissa.

Töistä tullessa Hannu toi meille palkinnoksi munkkeja. Munkinsyönnin jälkeen lähdettiin koko porukalla ulos. Kolasin koko pihan lumet yhteen kasaan ja tampattiin siitä sopiva liukurimäki lapsille omaan pihaan. Ihan loistokeli semmosen tekemiseen, lunta on tullut koko eilisillan ja tänään aamupäivän, mutta mittari näyttää asteen plussaa. Lumitöiden tekokin kävi siis ihan urheilusta, sen verran märkää ja painavaa työnneltävää tuo moska on.







Toivotaan, että tuo nyppylä viimeistään ensi viikolla jäätyy. Sitten pysyy ainakin koossa ja siitä saa huippuhyvät vauhdit. En laittais myöskään pahakseni, jos myös lumitöitä sais tehdä vielä lisää tänä talvena.

Nyt ruuan kimppuun. Illaksi saadaan vielä vieraita ja huomenna ei ole kiire mihinkään. Hauskaa viikonloppua sinullekin!

5.1.2017

Tästä torstaista tuli puolivahingossa varsinainen touhupäivä. Joskus vaan riittää virtaa, vaikka edellisenä päivänä olis ollut ihan kuolemanväsynyt.

Nukuttiin taas pitkään. Ensi viikolle rytmi pitää saada kääntymään, kun maanantaina alkaa lasten kerhot ja liikenteeseen on päästävä aikataulun mukaan. Onhan tämä toisaalta lepposta tämmönen löysä aikataulu ja kiireettömyys, mutta kyllä odotetaan kaikki jo kerhon alkua ja sen tuomaa arkirytmiä.

Lämpömittari on tänään näyttänyt yli kahtakymmentä miinusastetta, mutta mikä ihana auringonpaiste ulkona olikaan koko aamupäivän! Miten tuntuu, että aina joulun jälkeen alkaa paistaa aurinko ja kevät hiipii jo mieleen. Vaikka talvi on vielä edessä, ainakaan hiihtämään en ole vielä päässyt.



Bea halusi, ehkä auringonpaisteen houkuttelemana, ulos heti aamupalan jälkeen ja sai pienet kaverikseen. Tosin reppanat eivät varmaan mun vakuutteluista huolimatta tajunneet, kuinka kylmä siellä oikeasti oli. Pukemiseen ja riisumiseen taisi mennä enemmän aikaa kuin itse ulkoiluun, mutta saivatpahan hengitellä vähän pakkasilmaa.

Päätettiin siivota ennen ruokaa. Eilen illalla olin jo järjestellyt suunnilleen tavarat paikoilleen. Heitin petivaatteet pihalle tuuletuumaan ja laitoin imurin surisemaan. Lupasin reippaille siivoajille pullien leipomista palkinnoksi. Ennen ruokaa ehdittiin laittaa mun joululahjaksi saama yleiskone pyörittämään taikinaa, joka sai ruoan ajan paisua ulos kulhostaan.




Lapsethan tykkää ihan hulluna pullan leipomisesta, mä tykkään enemmän siitä syömisestä. On se leipominenkin ihan mukavaa, ehkä sitä tulee nyt enemmän tehtyä kun ei tarvitse käsin vaivata tai käydä erikseen konetta lainaan. Jälkien siivoamisesta en tykkää yhtään ja sen kiltisti hoiti töistä kotiin ehtinyt parempi puoliskoni.




Toivoin riittävän isolla kulholla varusteltua yleiskonetta. Meidän kokoiselle perheelle on jo ihan turha tehdä puolen litran pullataikinaa, sen syö yhdessä iltapäivässä. Parempi kun saa jotain myös pakastimeen, kun on alkanut kerta leipomaan. Mutta miksi se viimenen pellillinen aina palaa? Argh, siinä vaiheessa alan jo touhuamaan jotain muuta ja unohdan sen sinne. Ehkä joskus opin.

Ava ehti nukkua välissä päiväunet ulkona. Ihan lämpimänä heräsi peittojen alta sopivasti tuoreelle pullalle. Nyt taitaa olla jokaisella mahat täynnä ja aurinko on laskenut. Illalla säntään ite sählyvuorolle kuluttamaan loput energiat ja huomenna ajellaan mummalaan viettämään loppiaista.


3.1.2017

Ihanaa vuoden alkua jokaiselle! Täällä on saatu nauttia eilen sataneesta lumesta, ollaan oltu kaikki onnessaan sen tuomasta valoisuudesta. Tänään alkoi arki ja tavalliset arkikyläilyt. Rytmi on vielä vähän lomamoodissa, lapset heräsivät vasta yhdeksän jälkeen tänäänkin. Heti aamupalan jälkeen lähdettiin ajelemaan kylään.



Parin päivän aikana olen mietiskelly viime vuotta, varmaan aika luonnollista. Tuntuu, että vuosi 2016 oli meille hyvä. Ei ollut mitään suurempia kriisejä tai sitten ne ovat ehtineet jo unohtua. Alkuvuodesta ostettiin oma talo, johon päästiin muuttamaan kevään vaihtuessa kesäksi. Kevät kului siis pakkaillessa ja muuton jälkeen uutta kotia laitellessa.

Kesä oli kiireinen! Itse tein tosi paljon töitä, minkä lisäksi tehtiin pihahommia ja pieniä remppajuttuja. Paljon ei ehditty kyläillä tai retkeillä, mutta kahden viikon asuntoautoreissu ympäri Suomen tehtiin. Ja siitä nautittiin koko perhe.

Syksy tuntui tosi helpolta ja mukavalta, vaikka touhua on kyllä riittänyt. Lapsilla tuntui jokaisella olevan aika hyvä kausi, se normaalisti kiukkuisinkin oli aika leppoinen kaveri. Arkea rytmittivät lasten omat kerhot, perhekerho ja kyläilyt ystävien kanssa. Ehdittiin myös harrastaa, vähän vuorotellen miehen kanssa.

Kun ensimmäiset lumet tuli niin aikaisin kuivan syksyn jälkeen, ehdin jo luulla, että kurakeleiltä säästyttäisiin. Luulo oli turha, on tässä ehditty toppavaatteitakin jo pyörittää pesukoneessa. Mutta toivottavasti se on nyt ohi.

Viime vuosi saatiin päättää sairasteluntäyteiseen joululomaan. Melkein koko loma oltiin keskenään kotona ja loppua kohti se alkoi näkyä lasten ja vähän aikuistenkin seinille hyppimisenä. Uudenvuoden aatoksi saatiin sentään ystäväperhe kylään ja vuosi vaihtui varsin mukavissa tunnelmissa. Viimeisenä lomapäivänä eilen tehtiin vielä koko perheellä uimahallireissu.



Tälle vuodelle toivon tämän sopivan leppoisan kauden jatkuvan. Tosin meidän kiukkupussi on taas ollut vähän äkäisempi ja sitä on alettu tutkimaan myös lääketieteellisesti. Jos toinen ei osaa sanoa, että johonkin koskee jatkuvasti. Onneksi on myös hyviä päiviä, vaikka ne huonommat raastavat varsinkin meidän vanhempien hermoja.

Luvata en aio mitään erityistä, mutta toivon, että tänä vuonna ehdittäisiin tehdä paljon retkiä, saisin urheiltua säännöllisesti ja pysyttäisiin terveinä. Lisäksi toivon pitkää pinnaa ja ymmärrystä, jos joku asia ei mene ihan niin kuin on suunniteltu. Haaveena myös tehdä lomareissu keski- tai eteläeurooppaan joko kaksin tai koko jengillä. Eniten toivon silti sujuvaa, mukavaa arkea.

Mitä sinä toivot tältä vuodelta? Tai lupasitko ehkä jotain?